Blogikirjoitukset

Mikä on tuloslaskelma ja mitä se kertoo?

Tuloslaskelma

Tuloslaskelma kertoo, minkälaisista eristä yrityksen tai muun yhteisön tulos on syntynyt sen jakson aikana, mitä tarkastellaan. Jakso voi olla juoksevan kirjanpidon kuukausijakso, muulla tavoin valittu ajanjakso tai tilikauden mittainen jakso, kuten tilinpäätöksessä. Tarkastelujaksolta kannattaa katsoa sekä tuloslaskelma että tase. Tuloslaskelma kertoo tilikauden tapahtumista toiminnan kannattavuuden näkökulmasta ja taseessa näkyvät varallisuus sekä velat tilikauden tai tarkastelujakson päättymispäivänä. Tässä blogissa pyritään avaamaan pien- ja mikroyrityksen tuloslaskelman termejä, jotta lukujen sisältöä olisi helpompi ymmärtää.

Liikevaihto

Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut esitetään ilman arvonlisäveroa. Ylimpänä tuloslaskelmassa esitetään yrityksen myynti- ja muut liiketoiminnan tuotot, joista koostuu liikevaihto.

Liikevoitto

Liikevoitto on saldo, josta selviää parhaiten toiminnan kannattavuus. Miten se saadaan selville? Liikevoitto saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään toiminnan juoksevat kulut sekä liiketoimintaan kuuluvan omaisuuden poistot ja mahdolliset arvonalentumiset. Tuloslaskelman luvut ennen liikevoittoa voidaan esittää joko kululajeittain tai toimintojen mukaan eriteltynä. Kummallakin tavalla tulee sama tulos liikevoitoksi.

Kululajeittain tarkoittaa sitä, että kulut on ryhmitelty ostoihin eli aineiden ja tarvikkeiden sekä palvelujen ostoihin, henkilöstökuluihin, poistoihin, arvonalentumisiin sekä muihin liiketoiminnan kuluihin.  Kun nämä kuluryhmät vähennetään liikevaihdosta, saadaan erotukseksi liikevoitto.

Toimintokohtaisessa tuloslaskelmassa liikevaihdosta vähennetään ensin hankinnan ja valmistuksen kulut, jolloin saadaan erotus, jota kutsutaan bruttokatteeksi. Sen jälkeen vähennetään myynnin ja markkinoinnin kulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut. Näin saadaan erotukseksi toimintokohtaisen tuloslaskelman liikevoiton määrä.

Poistot ovat liiketoiminnassa käytettyjen pysyvien vastaavien tilikauden aikaista kulumista vastaava osuus.  Sellaisia ovat muun muassa rakennukset sekä koneet ja kalusto.

Arvonalentuminen kirjanpidossa voi tulla ajankohtaiseksi, jos jokin kone on tarkastelujakson aikana rikkoutunut tai jos varastossa oleva tavara on pilaantunut.

Liiketoiminnan muut kulut erä koostuu useasta kuluryhmästä. Muihin kuluihin merkitään vuokra- ja energiamenot ja yrityksen palveluiden hankinnasta syntyneet kulut. Näitä ovat muun muassa tietoliikennemenot, kirjanpito-, pankki- ja postikulut.

Liikevoiton suuruus

Liikevoiton suuruuteen voidaan vaikuttaa varsinaisen toiminnan tuottaman tuloksen lisäksi. Yritys voi myydä omaisuuttaan, jolloin myyntivoitto lisää tarkastelukauden tuottoja ja liikevoittoa. Yrittäjävetoisissa yrityksissä voidaan säästää palkkakuluissa siten, että yrittäjät eivät itse nosta täyttä palkkaa tai eivät nosta palkkaa lainkaan. Arvonalentumiskirjausten ajankohtaa voidaan tilanteen mukaan siirtää niin pitkälle, kun alentuminen on varmaa. Myyntisaamisten menettäminen on pakko kirjata viimeistään vasta silloin, kun asiakas on asetettu konkurssiin.

Rahoitustuotot ja -kulut

Liikevoiton jälkeen esitetään rahoitustuotot – ja kulut. Näin saadaan selville voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja.

Rahoitustuottoja ovat korko- ja rahoitustuotot ja tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista, jollaisia ovat esimerkiksi osakehuoneistojen vuokratuotot.

Rahoituskuluja ovat korkokulut, arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista, arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista ja muut rahoituskulut. Pysyviä vastaavia ovat erät, joiden on tarkoitus tuottaa tuloa jatkuvasti useana tilikautena.  Vaihtuviin vastaaviin kuuluvista eristä odotetaan tuottoa vain yhtenä tilikautena.

Tilinpäätöksessä pitää pysyviin vastaaviin kuuluvan sijoituksen, osakkeiden ja osuuksien arvo selvittää ja mahdollinen arvonalentuminen kirjata kuluksi tuloslaskelmaan ja arvonmuutos taseeseen. Sijoituksista ei yleensä vähennetä poistoja.

Vaihtuviin vastaaviin kuuluvista arvopapereista on vähennettävä arvonalentuminen tuloslaskelmassa, jos käypä markkinahinta on hankintamenoa alhaisempi tilikauden päättyessä.

Tilinpäätössiirrot

Rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen esitetään erät, joita kutsutaan tilinpäätössiirroiksi. Sellaisia eriä ovat poistoeron muutos, verotusperusteinen varausten muutos ja konserniavustus.

Poistoeroa syntyy muun muassa, kun kirjanpidossa tehdään suunnitelman mukaiset poistot ylittäviä poistoja. Poistoero on silloin kirjanpidossa tehtyjen kokonaispoistojen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus. Poistojen erotus esitetään kohdassa Poistoeron muutos. Kun poistoero kasvaa, pienentää se verotettavaa tulosta ja kun poistoero vähenee, parantaa se tulosta.

Verotusperusteinen varaus, aikaisemmin vapaaehtoinen varaus, on ennakkokirjaus tulevista menoista.

Konserniavustuksen maksaminen koskee konserneja. Konserniavustus on siirto, joka tehdään yleensä tuloksen mukaan ja konsernissa sovitun suunnitelman mukaisesti.

Tuloverot

Viimeiseksi esitetään tuloverot ja muut välittömät verot, jonka jälkeen saadaan selville tarkastelujakson tai tilikauden voitto tai tappio.

 

Mikä on tase ja mitä se kertoo?

Tase

Taseessa näkyvät yrityksen varallisuus sekä velat tilikauden päättymispäivänä. Tase jakaantuu kahteen osaan, Vastaavaa- ja Vastattavaa-osaan.

Vastaaviin on merkitty kaikki yrityksen varallisuus ja Vastattaviin on merkitty yrityksen velat. Molempien puolten loppusummat ovat samat. Näin tulee, koska yrityksen voittovarat sekä oma pääoma merkitään Vastattavaa-puolelle. Niitä käsitellään velkana omistajille.   

Vastaavaa-puolelta löytyvät Pysyvät vastaavat ja Vaihtuvat vastaavat. Pysyviä vastaavia ovat Aineettomat hyödykkeet, joita ovat muun muassa kehittämismenot, aineettomat oikeudet, kuten patentit ja liikearvo. Pysyviä vastaavia ovat lisäksi Aineelliset hyödykkeet, joita ovat maa- ja vesialueet, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto sekä muut aineelliset hyödykkeet. Pysyviä vastaavia ovat myös sijoitukset.

Vaihtuvia vastaavia ovat vaihto-omaisuus, saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset.

Aineettomien hyödykkeiden suurehkot hankinnat kirjataan taseeseen. Niitä puretaan kuluksi tuloslaskelmaan suunnitelman mukaisina poistoina tulevien tilikausien aikana. Tällaisia aineettomia eriä ovat muun muassa perustamismenot, tutkimus- ja kehittämismenot sekä liikearvo. Aloittavassa yrityksessä aineettomissa hyödykkeissä saattaa olla eriä.

Aineettomat oikeudet patentteja, käyttöoikeuksia tai vastaavia oikeuksia.

Vastattavista näkyvät yrityksen velat.

Oma pääoma on muodostunut aikaisempien tilikausien voitoista sekä osakepääomasta. Oman pääoman tulisi olla 20-30 % taseesta. Jos suhdeluku laskee alle 20 %, yrityksen vakavaraisuus on huono.

Taseessa vieras pääoma esitetään pitkäaikaisena velkana ja lyhytaikaisena velkana. Pitkäaikaiset velat on ajateltu maksettavan pois pidemmän ajanjakson kuin tilikauden aikana. Lyhytaikaiset velat maksetaan seuraavan tilikauden aikana. Jos lyhytaikaisten velkojen määrä on suurempi kuin vaihtuvien vastaavien ja rahoitusvarojen määrä, tarvitsee yritys lisää lainaa vanhojen velkojen maksamiseen.

Tase on arvio yrityksen varallisuudesta.

---------------