Palkkaa vai osinkoa?

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella. Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus (varat-velat) yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Matemaattista arvoa laskettaessa pääsääntö on, että varat arvostetaan tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Arvo ei siten aina ole sama kuin kirjanpitoarvo. Varakkaasta yhtiöstä on mahdollista nostaa enemmän osittain pääomatulona verotettua osinkoa kuin vähävaraisesta yrityksestä. Osinkoverojärjestelmä kannustaakin siten yhtiöitä varallisuuden kasvattamiseen.

Pääomatulo-osinkoa ja ansiotulo-osinkoa

Luonnollisen henkilön listaamattomasta yhtiöstä saama osinko voidaan verottaa joko ansiotulona tai pääomatulona. Osingon maksaja tekee osingosta 7,5 % ennakonpidätyksen, jos osinko on alle 150.000 euroa ja sen ylittävältä osalta 28 % ennakonpidätyksen.

Kun osinko on alle 8 % matermaattisesta arvosta, jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150.000 euroon saakka. 150.000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Raja 150.000 euroa on osakaskohtainen ja kaikki henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen.

Kun osinko on yli 8 % matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 75 % on osingonsaajalle ansiotuloa ja 25 % verotonta tuloa.

Luonnollisen henkilön osinkotulon verotus listaamattomasta yhtiöstä, kaavio:

8 %:iin asti vuotuista tuottoa                                   8 %:n ylittävä osa osingosta

->25 % pääomatuloa                                                          -> 25 % verovapaata tuloa

       ->75 % verovapaata tuloa                                                  -> 75 % veronalaista ansiotuloa

max. 150.000 euroa

Yli 150.000 euroa -> 15 % verovapaata tuloa

        ->  85 % veronalaista pääomatuloa

Palkkaa ja osinkoa

Osingonjaon lisäksi varoja voi nostaa yhtiöstä rahapalkkana tai luontoisetuina, vuokra-, korko- tai muuna kuluna, joka on yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen ja saajalleen pääomatulona verotettava. Suunnittelussa tulee selvittää itselle paras ratkaisu. Laskelmissa tulee ottaa huomioon sekä yhtiön että oma verotus. Kussakin tapauksessa kannattaa laskea erikseen, millä vaihtoehdolla päästään edullisimpaan tulokseen. Palkan ja mahdollisen osittain ansiotulona verotettavan osingon veroseuraamuksia laskettaessa on otettava huomioon osakkaan kaikkien ansiotulojen määrä ja vähennykset.

Yhtiössä työskentelevälle osakkaalle voidaan maksaa palkkaa. Pienillä tulotasoilla saattaa YEL-osakkaan olla edullisempaa maksaa ennemmin palkkaa kuin osinkoa. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen meno, mutta osinko ei ole. Palkka voi olla edullisemmin verotettua kuin osinko. Alhaisimmillaan osinkona jaetun voiton kokonaisveroaste on 27,5 prosenttia, kun huomioidaan yhtiön maksama yhteisövero 20 prosenttia ja osakkaan osingosta maksama 7,5 prosenttia. Ansiotulona osittain verotettavan osingon kokonaisrasitus voi pienillä tulotasoilla olla alle 20 prosenttia. Palkasta voi myös mennä vähemmän veroa kuin 20 prosenttia.

Jos osakas on TyeL-vakuutettu, palkanmaksuun liittyy eläkevakuutuksen ja muiden pakollisten vakuutusmaksujen maksamisvelvollisuus. Työntekijän kannalta näin on hyvä. Siinä hänen eläke- ja sairausturvansa tulee katettua. Mutta TyeL:n alaisen osakkaan palkan verot ja pakollisten vakuutusten kustannukset ovat samalla tulotasolla yhteensä aina suuremmat kuin ansiotulona verotettavan osingon kustannukset. Tämä ohjaa usein nostamaan varoja osinkoina.

Vaikka listaamattomista osakeyhtiöistä ei ole mahdollista nostaa enää kokonaan verovapaata osinkoa, kannattaa omistajien yleensä jakaa osinkona kaikki mahdollinen osinko, joka verotetaan 25 prosentin osalta pääomatulona. Loppuosa 75 prosenttia on verovapaata. Osingonjaossa tulee kuitenkin huomioida, ettei se vaaranna yhtiön rahatilannetta ja likviditeettiä.

Ennakonpidätys

Listaamattoman yhtiön luonnolliselle henkilölle maksamasta osingosta on toimitettava 7,5 prosentin tai verokortin ilmoittaman prosentin suuruinen ennakonpidätys. Jos osingonsaajan samalta yhtiöltä saamien osinkojen määrä ylittää 150.000 euroa vuodessa, ennakonpidätys on 28 prosenttia. Osingonsaaja voi myös esittää osinkoa varten annetun muutosverokortin. Silloin ennakonpidätys toimitetaan verokortin mukaan.

Yhtiö vähentää maksun suorituksen yhteydessä ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän. Yhtiön tulee ilmoittaa ja maksaa ennakonpidätys OmaVeron kautta Verohallinnolle viimeistään osingon maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Lisäksi yhtiön tulee tehdä Verohallinnolle vuosi-ilmoitus kalenterivuoden aikana maksamistaan osingoista.

Yrittäjän kannalta edullisin vaihtoehto löytyy laskelmilla

Yrittäjän kannattaa punnita eri vaihtoehtoja, joita hänellä on varojen nostamiseksi yrityksestään. Edullisin vaihtoehto selviää laskelmien avulla. Tässä yrittäjää auttaa tilitoimisto, jonka kanssa yhteistyössä laskelmat kannattaa tehdä.

-------------